mieletön ikävä
istun tässä yksin
mietin ja muistelen
niitä kesiä,
jotka sain viettää maalla
aikuisella iälläni.
Muistan aamun auringon
puuron ja teen
sinun lempeät kätesi
kun hellästi pesit astioita
passasit meitä
juoksit kesäkeittiöön
hakemaan jotain
sinne jäänyttä
Muistan pitkospuut,
sääsket
lehmien ammunnan
ja sinun lampaasi
kun ne leipäpalasella houkuttelit kesälaitumelle
Muistan ne tuhannet kolot ja kuopat kylän raitilla
koirat ja kissat,
lapset, jotka huusivat "terve, terve"
Kuumat päivät
ja askeleet koulun pitkällä käytävällä
ruokalan
lasten nälkäiset kädet,
jotka nostivat leipää nälkäisille huulilleen
ja muusin ja makkaran.
mehuntäyteiset lasit jotka taltuttivat janon
Muistan illan lempeät tuulet
kuumaksi lämmitetyn kylyn
raikkaan jokiveden
auringon laskun
hämärtyvän yön
usvan veden päällä
puhtaat valkeat lakanat
pehmeän vuoteen
ja sinut Valja
joka pakisit meille karjaloa
joka ikinen ilta
pidit meistä huolta
ja odotit.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.